UKRAINA TÄNÄÄN, SUOMI HUOMENNA, ja sitten

Suomalaisruotsalaisena olen runsaasti seurannut Venäjän nykyistä "väkivaltaa". Olen myös Suomen ja Ruotsin kansalainen. Siksi olen lukenut ja kuunnellut, kuinka Suomen media ja suomalaiset itse reakoivat Putinin sodankäynnistä.

He kokevat sen raakana nyrkkiiskuna tai Venäjän karhun villinä tassun iskuna, joka repii kaiken, ilmeisesti kuvitellun turvallisuuden. Vakavasti puhutaan siitä, että Putin haluaa perustaa uudelleen Suur-Venäjän Nikolai II:n rajat 1800-luvulta, johon kuuluu myös Suomi ja Baltia. Ja että länsimaailma EU:n ja Naton kanssa ei puutu sotilaallisesti asiaan, kuten Ukrainan tapauksessa. Jotta jälkimmäinen, Nato ryntäisi apuun ja puolustukseen, tarvitaan Naton jäsenyys, mikä saisi Putinin painamaan kaikkia mahdollisia ja mahdottomia painikkeita sen estämiseksi.

Ei siis muuta vaihtoehtoa kuin joko antautua, tulla osaksi Venäjää tai taistella uudelleen...On mahdollista kuitenkin, että jotkut korkeat poliitikot ja armeijan henkilöt, näkevät mihin suuntaan Venäjä on menossa ja siksi "panevat pois" Putinin. On myös mahdollista, että Venäjän talous on niin murtunut, ettei sillä ole varaa hyökätä Suomeen tai Baltian maihin. Vaikka kuka tietää, mitä Putin ja Kiina ovat keksineet yhdessä, Xi Jinpingistä saattaa virrata miljardeja hänen "punaiselle" naapurilleen. Vaikka Putin ja hänen oligarkkinsa ovat todella korruptoituneita kapitalisteja, jotka istuvat palatseissaan.

Suomalaisten ja ruotsalaisten suhtautumisessa Venäjän uhkaan on selvä ero. Suomalaiset hengittävät kokemusta, joka tietää kuinka raa'asti sinisestä, aurinkoisesta taivaasta voi yhtäkkiä tulla tumma myrsky, joka repii kansaa pahasti. Ruotsalainen ajattelee "kyllä ​​kyllä, se on ylikuumentunutta hälyttämistä, asiat toimii edelleen kuten ne on toiminut kaksisataa vuotta, meillä menee hyvin".  Mutta historia, sekä nykyisyydessä että menneisyydessä osoittaa, että arvaamaton tapahtuu yhtäkkiä, odottamattoman kylmä ja ankara todellisuus, joka meidän täytyy kärsiä läpi tai jossa kuolla.

Minulle kristittynä, tulevaisuus on kuitenkin ikuista rauhaa ja iloa Taivaassa Jeesuksen tykönä.  Toisaalta minua huolestuttaa  perheeni tai suvun puolesta, ja kaikki nämä miljoonat pohjoismaalaiset, jotka eivät vielä ole ottanut Jeesuksen pelastusta vastaan. Kirjoitin "pohjoismaalaiset", koska kun Venäjän karhu on ylittänyt tietyt rajat, miksi hän ei jatkaisi strategisesti tärkeään Ruotsiin, missä on rikkaat rautamalmi- ja vesivoimalaitokset. Ruotsi on varsinkin helppo vallata, sillä maa on poistanut suurimman osan sotilaallisesta voimastaan viimeisinä vuosikymmeninä. Ja kun Putinin maailmassa ei selvästikään ole moraalisia huolia.

Sitten mietin, miten itse sotatilannetta voisi käsitellä. Olen todennäköisesti ylittänyt ikärajan, joten ei lähetetä rintamaan. Ehkä metsään paeta, kun venäläiset ovat vallanneet maamme, ja evankelistana levitän evankeliumia missä voin, ei ase kädessä, vaan Raamattu. Vai pitäisikö asetta edelleen käyttää puolustuksessa, sellaisessa vastarintaliikkeessä?

Mitä tekisit, jos joku konekiväärillä uhkaa perhettäsi ja olisi muutaman sekunnin päästä teurastanut heidät,  ammuisitko hyökkääjän? Siitä skenaariosta tulee suuressa mittakaavassa todellisuutta meille kaikille, kun otetaan huomioon Venäjän massiivinen sotilaallinen hyökkäyskyky ja selkeä tahto käyttää sitä; Raketteja, pommeja ja luoteja, ehkä taktisia "pieniatomipommeja".  Vaimoni isoäiti kuoli venäläispommissa, isoisäni veljet venäläiset tappoi.

Valitettavasti tämä ei ole fantasiaa, hauta on hyvin kylmä ja kova, mutta jos olet rauhassa Jumalan kanssa ja olet vastaanottanut Jeesuksen, hänen pelastuksensa, syntien anteeksiannon ja iankaikkisen elämän Taivaassa, kaikki tulee lopulta hyvin. Sitten on jokaisen oma asia, kuinka itse sotahelvetin käsittelee, ehkäpä sekä Raamattu että kivääri kädessä.  Pasifismi on historiallisesti ja itse asiassa Raamatullisesti kohtuutonta.  Näetkö Israelin antautumisen läpi historian, nyt ja aikaisemmin? 1948, Jom Kippurin sota tai Kuuden päivän sota 1967? Israel ja juutalaiset olisivat tuhoutuneet, jos he eivät puolustautuisi, olisiko se ollut Jumalan tahto? Tai että Suomi olisi antautunut Neuvostoliiton hyökäyksessä vuonna 1939? Suurin osa suomalaisista olisi siirretty väkisin Siperiaan ja sen kylmään, hitaiseen kuolemaan, ja venäläiset olisi täyttänyt Suomen venäläisillä. Se oli Stalinin "venäläistämis" politiikkaa. Minä ja monet kanssani ei olisi ollut edes olemassa nyt…Onko murha tappaa puolustukseksi, eli viidennen käskyn rikkominen? Uusi testamentti tuomitsee murhaajat, mikä tarkoittaa rikosta, mutta onko puolustussota tai perheen pelastaminen rikos, murha?  Johannes Kastaja ei nuhtele sotilaita mistään muusta kuin siitä, että he eivät väkivallalla kiristä keneltäkään rahaa, vaan tyytyvät palkkaansa, muuten heidän ammattinsa oli taistella ja tappaa. No, en usko, että Jumala tuomitsee pasifisteja tai sotilaita oikeudenmukaisessa puolustussodassa tai jos pelastat vaimosi ja lapsesi, äitisi, isäsi ja sisaruksesi joukkomurhasta. Lopuksi, varmista vain, että sinulla on rauha Jumalan kanssa, että sinulla on puhdas omatunto, katumuksessa, armossa ja totuudessa. Rukoile Ukrainan, Suomen ja Ruotsin puolesta 🙏 Jeesuksen rauha kanssasi ☝️


Kommentarer

Kommentera inlägget här:

Namn:
Kom ihåg mig?

E-postadress: (publiceras ej)

URL/Bloggadress:

Kommentar:

Trackback
RSS 2.0